Henkisistä ongelmista avautuminen on edelleen harvinaista työpaikoilla, etenkin karskilla nurmenhoitoalalla. Maailman johtavan urheilunurmikonsulttiyrityksen STRI:n vastuullinen kenttämestari Tim Randall kertoo avoimesti omista kokemuksistaan.
Milloin koit ensimmäisen kerran ongelmia henkisessä hyvinvoinnissasi?
Vuonna 2002, jolloin minusta tuli golfkentän kenttämestari ensimmäisen kerran. Stressitasoni lähtivät kuitenkin kunnon nousuun vasta erään uuden epäpäteväksi osoittautuneen työntekijän tullessa mukaan tiimiin. Alussa kaikki meni hänen kanssaan hyvin, mutta ajan myötä hänestä tuli hankala eikä hän suostunut enää tekemään itselleen epämieluisia töitä. Hänen käytöksensä minua kohtaan huonontui muuttuen jopa uhkaavaksi ja hän vähätteli minua muun henkilökunnan edessä eikä tehnyt, mitä hänen kuului. Kaikki tämä teki elämästäni helvettiä enkä tiennyt, miten häntä pitäisi johtaa tai miten käsitellä tilannetta. Neljän vuoden jälkeen hän sai lopulta potkut ammatillisen virheen seurauksena asiassa, joka ei liittynyt minuun.
Tunsin oloni pirstaloituneeksi ja yksinkertaisesti jäin siihen paikoilleni.
Miten stressi näyttäytyi?
Eräänä päivänä en enää pysynyt nahoissani. Muistan olleeni työskentelemässä polvillani klubin edustalla yhdeksännellä viheriöllä, kun romahdin täysin. Tunsin oloni pirstaloituneeksi ja yksinkertaisesti jäin siihen paikoilleni. Lopulta soitin vaimolleni, joka vei minut suoraan lääkärille, joka passitti minut neljän viikon sairaslomalle. Tapasin ohjaajan joitain kertoja mutta en usko sen olleen oikea tie minulle. Paineiden aiheuttajasta piti päästä eroon, jotta stressini ja masennukseni helpottaisivat. Keskustellessani henkilöstöjohtajan kanssa murruin kyyneliin. Hänenkään mielestään en ollut valmis palaamaan työhöni. Vasta seitsemän viikon päästä tunsin oloni yhtäkkiä paremmaksi ja energisemmäksi. Minulle avain paranemiseen oli täydellinen erkaantuminen työstä ja vain yksinkertaisten asioiden parissa puuhastelu kotona – sekä perheeltäni saamani tuki. Surullista tässä on se, että muistoni pitkältä romahdukseeni johtaneelta ajalta ovat hämärän peitossa ja olen myös menettänyt muistoja nuoresta, kasvavasta perheestäni noilta ajoilta.
Mistä syistä johtuen kentänhoitajat mielestäsi kokevat olevansa paineen alla?
Kentänhoitajien paineet johtuvat pienennetyistä budjeteista ja materiaalien ja laitteiden nousseista hinnoista. Monilla golfkentillä ei korvata vahvuudesta poistuvia työntekijöitä uusilla, jolloin työtaakka siirtyy jäljelle jääneille työntekijöille. On myös haastavaa löytää korvaavia työntekijöitä, koska entistä vähemmän väkeä tulee alalle. Kentänhoito nähdään alana nuoremmille ihmisille pitkistä työpäivistä ja fyysisesti vastaavasta työstä johtuen. Paineita tulee myös golfklubien jäseniltä, jotka haluavat pelata kaikissa sääoloissa vuoden jokaisena päivänä. Kun aikoinaan kentät suljettiin talveksi, nyt kilpailuja järjestetään ympäri vuoden ja on perustettu talviliigoja. On äärimmäisen vaikeaa pitää kenttä auki ja hyvässä kunnossa, kun pitää taistella säätä vastaan.
Uskotko pystyväsi tunnistamaan henkisen hyvinvoinnin ongelmista kärsivän työtoverin?
Uskon, että ihmisten kehonkieli muuttuu. Ryhti voi olla erilainen ja he voivat olla yleisesti vetämättömämpiä. Siihen liittyy myös fyysisiä oireita, kuten iho-oireita. Uskon kuitenkin, että moni yrittää piilotella ongelmiaan ja ylikompensoida näyttäytymällä liiallisen iloiselta. Moni myös löytää itsensä lohduttautumasta ruoan parista.
Itsensä vahingoittaminen tai pahimmillaan itsemurha on todellinen ongelma kentänhoitoalalla, eikö? Olet puhunut tästä ihmisille, jotka kärsivät näistä ongelmista päivittäin.
Kyllä, se on todellakin ongelma kentänhoidossa, kuten varmasti muillakin aloilla. Osallistun BIGGA:n (British and International Golf Greenkeepers’ Association) järjestämään ryhmään, johon osallistuu kentänhoitajia, jotka ovat kärsineet masennuksesta tai jopa pohtineet itsemurhaa. Uskoakseni on suuri helpotus päästä sellaisten keskuuteen, jotka myös käsittelevät samoja asioita. Viime kädessä kukin joutuu pohtimaan, onko työ kaiken sen stressin aiheuttaman kärsimyksen arvoista. Alallamme on paljon näistä asioista kärsiviä ihmisiä ja ongelmaan pitää puuttua mieluummin ennemmin kuin myöhemmin.
Viime kädessä kukin joutuu pohtimaan, onko työ kaiken sen stressin aiheuttaman kärsimyksen arvoista.
Miten stressiä vastaan pystyy taistelemaan?
Ymmärtävä työnantaja on ensiarvoisen tärkeä. Sellainen, joka ymmärtää työntekijöiden eri tavoilla kokeman paineen, esiintyi stressiä työssä tai sen ulkopuolella, koska työn ulkopuolellakin koettu stressi tulee lopulta työpaikalle. Tämän lisäksi olen huomannut, että juokseminen tai muu urheilu auttaa minua tulemaan paremmalle tuulelle. Mielestäni tärkeintä on kommunikoida ihmisten kanssa. Sillä voi olla suuri merkitys, että löytää juttukaverin, niin töissä kuin kotona. Esimerkiksi poikani stressaantui hiljattain ja keskustelun kautta meille selvisi, että hän vain ikävöi kavereitaan vanhassa koulussa ja pystyimme auttamaan häntä näkemään heitä useammin.
Miten omia kollegoitaan voi auttaa?
Sanon jälleen, että kommunikoimalla, se on kaikkein tärkeintä. On tärkeää, että kollegat tietävät voivansa tulle juttelemaan ja että on itse helposti lähestyttävä ja ystävällinen. Näin he voivat olla halukkaampia pyytämään apua, kun sitä tarvitaan. Apua voi tarjota myös kenelle tahansa, joka ei näytä yhtä varmalta jossain tehtävässä kuin itse. STRI:llä järjestämme viikoittain palaverin, jossa kannustamme kaikkia kysymään kysymyksiä. Näin luomme avoimemman ympäristön, jossa ihmisten ei tarvitse piilotella mahdollisia huoliaan.
On tärkeää, että kollegat tietävät voivansa tulle juttelemaan ja että on itse helposti lähestyttävä ja ystävällinen.
Mitä käytäntöjä ja menetelmiä voidaan ottaa käyttöön kentänhoitajien paineiden vähentämiseksi?
Paineita voi vähentää esimerkiksi ulkoisen ryhmän avulla, joka voisi vierailla kentillä ja auttaa sovittelemaan kenttämestarin, kentänhoitajien ja muiden osallisten välillä. Tämä voisi auttaa rakentamaan siltoja, kun normaali kommunikointi pettää. Mielestäni on myös tärkeää, että kentät palkkaisivat henkilöstöpäällikön, jonka kanssa kenttämestari voisi jutella, jos kentänhoitotiimistä ei löydy ketään, jolle voisi puhua. Kenttämestarin työ voi olla hyvin eristäytynyt ja olisi erittäin tärkeää, että työpaikalla olisi sellainen ihminen, jonka tehtävä olisi auttaa ongelmien ratkomisessa.
Miten kentän johto voisi auttaa?
Kentänhoidon ja kenttätoimikunnan tulisi pitää jäsenistö ajan tasalla siitä, mitä kentällä tapahtuu ja miksi. Esimerkiksi, jos työntekijöiden terveys ja turvallisuus voivat olla vaarassa, kuten tilanteessa, jossa kenttä on suljettu sumun takia, jäsenten pitää olla tietoisia tästä. Huono kommunikointi jäsenistölle voi olla seurausta kenttämestarin ja kenttätoimikunnan huonosta yhteistyöstä. Toki yhteistyössä voi olla säröjä, mutta kommunikaatiokanavien tulisi niistä huolimatta pysyä avoimina. Toinen huolenaihe on, miten tällaiset tiedotteet saa parhaiten esille, jotta jäsenet löytävät tiedon helposti. Tiedotteet ilmoitustaululla voivat jäädä huomaamatta eikä vanhemmilla jäsenillä välttämättä ole kykyä käyttää sosiaalista mediaa. Loppujen lopuksi golfkentän johdon tulee mielestäni osoittaa tukensa kentänhoidolle jäsenistön edessä.
Milloin ongelmista pitäisi puhua esimiehille tai jäsenistölle?
Kysehän on ensisijaisesti terveydestä ja turvallisuudesta, joten jos huomaa kollegan tai henkilökunnan jäsenen jättävän itsestä huolehtimisen liian vähälle, voi olla aika puhua jollekin kentän organisaatiossa. Ehkä ainainen myöhästely töistä, tavallista epäsiistimpi ulkomuoto tai huonontunut työnjälki voivat olla merkkejä ongelmista henkisessä hyvinvoinnissa. On hienoa, että yhä useampi kenttä lähettää työntekijänsä ensiapukursseille, mutta niillä ei välttämättä ole käytäntöjä mentaalipuolen ongelmien käsittelyyn työpaikalla. BIGGA:lta on saatavilla tietoa, mutta mielestäni myös R&A:n, Golf Englandin ja jopa STRI:n kaltaisten organisaatioiden olisi hyvä tehdä yhteistyötä auttaakseen golfkenttien informoinnissa luomalla dokumentin, jossa tunnistetaan kentänhoidon parissa ilmeneviä henkisen hyvinvoinnin ongelmia.
Lue alkuperäinen artikkeli englanniksi täältä: https://strigroup.com/battle-with-mental-health-greenkeeping/