Vuosi sitten Baltic Biostimulants -hanke lähti toteuttamaan kunnianhimoista hanketta, jossa merilevästä oli tarkoitus tuottaa biostimulanttia. Tänä keväänä Itämeren levistä valmistettua biostimulanttia on ruiskutettu jo Hirsala Golfin väylille ja lyöntipaikoille osana käytännön kenttäkokeita. Samalla hankkeen tutkimustulokset ovat vahvistaneet uskoa siihen, että levistä voidaan kehittää toimivia ja turvallisia tuotteita viheralueiden, puutarhaviljelyn ja maatalouden käyttöön.

Baltic Biostimulantsin tavoitteena on hyödyntää Itämeren ravinteita sitovia makroleviä uusien biostimulanttien raaka-aineena. Hankkeessa yhdistyvät kiertotalous, ympäristöhyödyt ja uuden teknologian kehittäminen.

– Vuosi on ollut keskittynyt ja tapahtumarikas. Olemme pitäneet hyvän työvauhdin yllä, minkä ansiosta olemme päässeet etenemään jopa odotettua nopeammin. Samalla on syntynyt uusia innovaatioita, joita emme osanneet ajatella vielä projektin käynnistyessä, kertoo hankkeen vetäjä Under Ytanin Joel Lindholm.

Fermentoinnista löytyi toimiva ratkaisu

Kuluneen vuoden aikana hankkeessa on keskitytty erityisesti analysointiin, testaukseen ja tuotekehitykseen. Tavoitteena on ollut löytää menetelmä, jolla levien sisältämät hyödylliset yhdisteet saadaan tehokkaasti kasvien käyttöön.

Mittavan testauksen ja selvityksen tuloksena lupaavimmaksi vaihtoehdoksi on noussut fermentointiin perustuva uuttomenetelmä.

– Olemme jatkaneet eri uuttomenetelmien selvittämistä, laboratoriotestaamista sekä raaka-aineiden analysointia. Nyt olemme löytäneet menetelmän, johon uskomme vahvasti ja jonka kehittämistä jatkamme yhdessä HAMKin kanssa, kertoo Golf Course Consulting Jannenestori Oy:n
Janne Lehto.

Hankkeessa on samalla tutkittu levien turvallisuutta sekä niiden soveltuvuutta biostimulanttien raaka-aineeksi. Erityistä huomiota on kiinnitetty muun muassa raskasmetalleihin ja mikromuoveihin.

– Yksi suurimmista positiivisista yllätyksistä on ollut se, että kaikki analysoidut arvot ovat olleet selvästi raja-arvojen alapuolella. Ne eivät ole muodostuneet ongelmaksi missään vaiheessa, Lehto sanoo.

Kasvihuonekokeet ylittivät odotukset

Hankkeen tähänastisista saavutuksista merkittävimpiin kuuluvat kasvihuonekokeiden tulokset. Niissä on tutkittu biostimulantin vaikutuksia kasvien kasvuun ja hyvinvointiin sekä verrattu niitä markkinoilla oleviin kaupallisiin tuotteisiin.

Tulokset ovat olleet rohkaisevia.

– Suurin onnistumisemme on ollut se, että kehittämämme biostimulantti saavutti vähintään yhtä hyviä ja joissakin tapauksissa hieman parempia tuloksia kuin kaupalliset vaihtoehdot. Näin lyhyessä ajassa emme olisi voineet toivoa juuri parempaa lopputulosta, Lindholm kertoo.

Tulokset ovat vahvistaneet hankkeen alkuperäistä tavoitetta. Itämeren levissä piilee merkittävä hyödyntämätön potentiaali.

– Olemme saaneet vahvistuksen sille, mitä lähdimme alun perin hakemaankin. Tiedämme nyt, että tuote toimii niin kuin sen pitääkin, Lehto toteaa.

Kenttäkokeet käynnissä

Vuoden 2026 aikana painopiste on siirtynyt laboratoriosta käytännön kenttäolosuhteisiin. Ensimmäiset ruiskutukset tehtiin keväällä, ja tällä hetkellä tuotetta käytetään Hirsala Golfissa osalla väylistä sekä kaikilla tiiauspaikoilla normaalien hoitotoimenpiteiden yhteydessä.

Tavoitteena on seurata erityisesti sitä, miten biostimulantti vaikuttaa nurmen kasvuun, stressinsietokykyyn ja yleiseen hyvinvointiin.

– Tähän mennessä emme ole havainneet mitään negatiivisia vaikutuksia nurmeen saatika kalustoon. Se on tärkeä lähtökohta ennen kuin kokeita voidaan laajentaa edelleen, Lehto kertoo.

Seuraavaksi kokeita on tarkoitus laajentaa myös viheriöille.

Kesän aikana hankkeessa kerätään lisäksi tietoa eri kasvatuspaikkojen sadoista, testataan uusia kasvatusalueita ja jatketaan uusien uuttotekniikoiden kehittämistä yhteistyössä HAMKin kanssa.

Katse markkinoille ja kansainväliseen kasvuun

Hankkeessa valmistellaan parhaillaan ensimmäisen tuotteen markkinoille vientiä. Samalla suunnitellaan jatkovaiheita, joilla tutkimusta ja tuotekehitystä voidaan laajentaa uusille kasvilajeille ja uusille toimialoille.

Lindholmin mukaan kiinnostus hanketta kohtaan on kasvanut nopeasti.

– Olemme tavanneet paljon kiinnostuneita toimijoita vesialueiden omistajista kuntiin, tutkimuslaitoksiin ja yliopistoihin. Kiinnostusta on tullut myös useista Euroopan maista, hän kertoo.

Myös Lehto näkee hankkeen suurimman potentiaalin sen monistettavuudessa.

– Skaalautuvuus syntyy tiedosta. Voimme hyödyntää paikallisia raaka-aineita ja soveltaa menetelmiä eri ympäristöihin. Uskomme, että sama toimintamalli voi toimia erittäin hyvin myös muualla kuin Itämerellä.

Jos kehitystyö etenee nykyiseen tahtiin, voi Itämeren levistä valmistettu biostimulantti olla muutaman vuoden kuluttua tuttu näky golfkenttien lisäksi myös monilla muilla viher- ja viljelyalueilla. Samalla hanke tarjoaa uuden näkökulman siihen, kuinka ympäristöhaasteista voidaan rakentaa kestävää liiketoimintaa ja konkreettisia ratkaisuja tulevaisuuden tarpeisiin.

Lisätietoja ja yhteystiedot:

Under Ytan Project Lead Partner
Joel Lindholm
+358 (0)50 564 8005
joel.lindholm@underytan.fi
underytan.fi

Golf Course Consulting Jannenestori Oy
Janne Lehto MG
+358 (0)40 179 7259
jannenestori@turfgrassmastery.fi
turfgrassmastery.fi