Päättyneet Olympialaiset sisälsivät kaksi hienoa golfturnausta Le Golf National -kentällä Pariisin lähellä. Suomalaismenestystä viheriöllä ei nähty, mutta suomalaiset kenttämestarit Janne Lehto ja Alex Portaankorva jyräsivät ja leikkasivat onnistuneen kisarupeaman.

Kun puhutaan olympiagolfista, puhutaan poikkeuksellista kisarupeamasta kentänhoidon näkökulmasta. Yhden turnauksen sijaan pelataan kaksi ja kaiken katto-organisaationa toimii Kansainvälinen Olympiakomitea. Kun paikalle oli saatu vielä lähes kaikki maailman parhaat pelaajat ja pelialustana toimi kunniakas entinen Ryder Cup -kenttä, olivat odotukset korkealla pelaajien, kentänhoidon ja katsojien osalta. 

Vahva panostus kentänhoitoon

Le Golf Nationalen oma kentänhoitotiimi pitää sisällään noin 30 henkilöä. Tämän lisäksi paikalle kutsuttiin vapaaehtoisia noin 70, jolloin kentänhoidon kokonaismäärä oli noin 100. Eikä mukaan päässyt jokainen halukas, vaan viime syksynä alkanut karsintavaihe oli suoraviivainen. Jos olet aiemmin ollut työtehtävissä kyseisellä kentällä, voit päästä mukaan. Muuten ei näihin karkeloihin ollut asiaa. 

Kokonaisuudessaan kentänhoidon urakka kesti 2,5 viikkoa ja Jannen pikaisen laskutoimituksen mukaan 16 päivää painettiin kentällä putkeen aamusta iltaan. Päivä kotiinpaluun jälkeen Alex puolestaan kertasi menneiden viikkojen päiväkohtaista aikataulua. 

Kuljetus kentälle lähti 04.20 tai 05.20. Päivä sisälsi kaksi 4-5 tunnin työvuoroa, joiden välissä sai ruokaa ja ottaa päikkärit. 

Turistireissusta ei siis ollut kysymys, vaikka ensimmäisenä päivänä suomalainen kaksikko nähtiinkin Pariisin tunnetuimpien nähtävyyksien luona. Silloin kuulemma vielä ehti syödäkin rauhassa. Toivottavasti patonki oli tuoretta ja maukasta. 

100 hengen tiimi antaa mahdollisuuden keskittyä yksityiskohtiin, eikä epäkohdille annettu kisaviikkojen aikana mahdollisuutta. Alex kanttasi tien reunoja, leikkasi viheriöitä, kulki väylän leikkaajien perässä siistimässä jälkiä, leikkasi semiraffia ja hinkkasi yksityiskohtia. Hauskana muistona on jäänyt mieleen, että sprinklereiden reunat väylillä leikattiin saksilla ja vielä erittäin terävillä uusilla sellaisilla. Janne puolestaan jyräsi viheriöitä ensimmäisen viikon ja sen jälkeen keskittyi datan keräämiseen ja agronomistitiimin osana olemiseen. Jannen mittausten kautta pöydälle kertyi dataa pääosin viheriöiden kovuudesta. 

Keski-Eurooppalainen organisointikyky ei aina välttämättä istu suomalaiseen jämäkkyyteen ja suoraviivaisuuteen, mutta Olympialaisissa kaikki sujui pääsääntöisesti kellontarkasti. Suunnitelmat pitivät ja säänkin kanssa pärjättiin mainiosti, vaikka hetkittäin vettä saatiinkin pumpata kentältä. Kömmähdyksiä ei tullut ja Le Golf Nationalen kenttämestari tiimeineen ja apureineen pitivät langat tehokkaasti käsissään. Alex kiittelee vuolaasti monikansallisen kentänhoitotiimin yhteishenkeä ja saumattomuutta. Ranskalaisesta asenteesta joku saattoi varoitella Alexia ennen matkaa, mutta sellaista hetkeä ei matkalle sattunut kertaakaan. 

Koko tiimin kesken vallitsi aivan todella hieno yhteishenki koko rupeaman ajan. Ehkä sitten kentänhoitajat ovat vaan erikoistyyppejä, koska kaikki tulivat loistavasti juttuun keskenään. 

Kauimmat kentänhoitajat tulivat Yhdysvalloista ja Australiasta. Muuten tiimi koostui lähinnä eurooppalaisista kentänhoitajista. 

Kohti loppukautta uusien kokemuksien kautta

Kenttämestariuransa alkuvaiheilla oleva Alex on äärimmäisen tyytyväinen ja onnellinen, että sai osallistua rankkaankin urakkaan. Jokainen vastaava kokemus kasvattaa osaamis -ja kokemuspankkia ja siitä on suuri hyöty tulevaisuutta ajatellen. Yksityiskohtien hoitaminen ja viilaaminen teki Alexiin vaikutuksen. Samalla se antoi ymmärryksen siitä, että lopulta lähes kaikki on kiinni resursseista. 100 hengen tiimillä ei yksinkertaisesti tarvitse karsia mistään tehtävästä. Alex nostaa vastaavien mahdollisuuksien käyttämisen esille myös laajemmin suomalaisten kentänhoitajien keskuudessa. Tilaisuudet avaavat silmiä, antavat oppia ja nostavat itseluottamusta. Keskellä kansainvälistä huipputapahtumaa näkee, että Suomessa asiat osataan hoitaa hienosti, eikä osaamisessa olla yhtään jäljessä. Ehkä jossain kohtaa jopa päinvastoin. Janne näkee tilanteen samansuuntaisesti ja nostaa vielä esille verkostoitumisen merkityksen. 

Yksi tämänkin tapahtuman parhaista anneista oli verkostoituminen eri maiden huipputekijöiden kanssa. Ei voi koskaan tietää, mitä nämä kontaktit poikivat tulevaisuudessa. 

Ja taisi sieltä kutsu tulla myös jo seuraaviin Olympialaisiin ja muutamiin muihin isoihin kilpailuihin. Aika näyttää, minkälainen miehitys tulevissa suurtapahtumissa Suomesta nähdään. Sekä Alexiin, että Janneen Olympialaisten tunnelma teki suuren vaikutuksen ja oli hienoa nähdä, miten tärkeää pelaaminen omalle maalle on. 

Ylen lähetyksessä kuultiin Janne Lehdon kertoneen naisten kilpailun ollessa käynnissä, että on ihme, jos ei tule kenttäennätystä. Mitä tällä tarkoitettiin? 

Raffit oli ajettu alas, viheriöt olivat pehmeät ja oli tuuleton päivä. Siksi ennustin kenttäennätystä. 

Selvää on, että työtahti oli kiivas, eikä vapaahetkiä juuri jäänyt. Mutta, koska oltiin Ranskassa, niin varmasti edes punaviiniä ja kukkoa viinissä tarjoiltiin iltojen päätteeksi? 

Punaviiniä en maistanut kertaakaan ja pari kertaa lounaalla oli kanaa. Tarpeeksi lähellä kukkoa, Alex päättää nauraen.