Miten iso määrä golfareista on naisia ja miten iso osa työntekijöistä esimerkiksi kentänhoidossa on naisia? Miten Suomi suhtautuu vertailussa muuhun maailmaan ja voisiko asia olla toisin?
Entinen kilpagolfari ja Golfliiton viestintäpäällikkö Marika Voss on asian ytimessä. Naisten osuus golfareista, ja naisten osuus työntekijöistä golfalalla ovat jatkuvan luupin alla. Ei tietenkään pelkästään, tärkeintä on, että kokonaisuus ja sen jokainen osaryhmä huomioidaan tasapuolisesti. Voss on nähnyt golfin muuttuvan harrastuksena vuosien aikana ja muutos on positiivinen.
Suomessa on tällä hetkellä noin 157000 golfin harrastajaa. Määrä on vakiintunut uudelle korkeammalle tasolle muutamien vuosien takaisista luvuista. Naisten määrä golfareista on 27 %, joka edustaa korkeaa tasoa vertailussa muuhun maailmaan. Esimerkiksi Iso-Britanniassa vastaava luku on 10 %. Suomen lukema on vertailun ylärekisterissä. Sen eteen on tehty töitä ja tietoisuutta lajin kaikki vastaanottavasta ilmapiiristä jatketaan.
Suomen golfkulttuuri on nuori verrattuna esimerkiksi Iso-Britanniaan. Meillä ei ole historian ”taakkaa”. Lisäksi Suomi on lähtökohtaisesti avoin yhteiskunta, Voss perustelee lukuja.
R&A kouluttaa naisjohtajia alalle
Voss on päättänyt juuri vuoden kestäneen R&A:n organisoiman opinto-ohjelman. Golfalan toinen kattojärjestö R&A on tunnistanut tilanteen, jossa naiset ovat aliedustettu vähemmistö golfin parissa. Yhtenä ratkaisuna tähän on ollut naisjohtajien koulutusohjelma, jonka tavoitteena on lisätä naisjohtajien määrää alalla. Koulutukset ovat pyörineet jo usean vuoden ajan ja putken läpi on kulkenut 250 henkilöä, joista Voss on nyt yksi. Koulutukset ovat haluttuja, paikkoja on rajattu määrä ja seula on tiukka. Voss on äärimmäisen tyytyväinen päättyneen koulutuksen antiin ja sen tuomiin monimuotoisiin kontakteihin sekä vertaistukeen.
Olin meidän ryhmässämme ainoa lajiliiton edustaja. Minun lisäkseni ryhmässä oli henkilöitä muun muassa kentänhoidosta, golfmatkailun parista ja kenttäsuunnittelusta, Voss iloitsee osallistujien monipuolisista taustoista.
Opintojen päättötyönä tehty laaja selvitys tutki esteitä kentänhoidon työvoimakriisin ratkaisemiseksi. R&A on erittäin kiinnostunut edistämään kentänhoidon tilannetta omien valtavien resurssiensa avulla. Projektissa mukana oleminen oli Vossille äärimmäisen mielenkiintoinen uuden tiedon oppimisen kannalta. Projektin lopulliset tulokset julkaistaan myöhemmin, mutta Voss pystyy hieman raottamaan johtopäätöksiä.
”Mielikuva työstä kentänhoidossa on monin paikoin pahasti vanhentunut. Tämän lisäksi selvityksen mukaan näyttää siltä, että miehillä ja naisilla on hyvin eriävät näkemykset itse työstä ja sen mahdollisista esteistä”, Voss kiteyttää.
Suomessa naisten osuus kentänhoidon työvoimasta on koko maailman osalta kärkipäätä. Voss tiedostaa, että data ei ole kuranttia koko maailman osalta, mutta tieto on paikkansapitävä. Sukupuolten välisten mielipide-erojen lisäksi selvitys näytti selvästi puutteita esimerkiksi sopivien fasiliteettien (wc:t, pukuhuoneet) vajavaisuudesta ja esikuvien puuttumisesta. Positiivisia puolia oli ehdottomasti se, että työtyytyväisyys kentänhoidossa on korkealla tasolla. Työn positiiviset puolet koetaan vahvasti ja esimerkiksi ulkona työskentely arvona nousee korkealle. Kyselyihin vastanneista suurin osa työskenteli Iso-Britanniassa, muuten otanta on globaali.
Kaksisuuntainen tie
Muutokset eivät tapahdu nopeasti, mutta muutosta tapahtuu. Voss on työskennellyt lajiliitossa vuodesta 2019 ja joka vuosi esimerkiksi pelaajien keski-ikä on laskenut vuodella. Tällä hetkellä golfin harrastajien keski-ikä on 46–47 vuotta. Naisten saaminen lajin pariin on vahvasti esillä myös uutta strategiaa mietittäessä. Jos naisia saadaan enemmän lajin pariin, aukeavat myös työmahdollisuudet alalla eri tavalla. Ja sama toisin päin. Jos naisia tulee lajin pariin töihin, kannustaa se osaltaan naisia aloittamaan golfin. Ja mitä enemmän naisia saadaan golfin sateenvarjon alle tavalla tai toisella, tuo se seurannaisvaikutuksena enemmän osallisia lajin pariin.
Asenneilmaston muuttaminen golfin kannalta myönteisempään suuntaan on ollut käynnissä jo vuosia. Eikä sitä voi lopettaa. Vaikka ennakkoasenteet ovat muuttuneet, istuvat ne paikoin vielä tiukassa. Lajin ulkopuolelta kentälle katsova ihminen leimaa edelleen lajin ja sen harrastajat elitistisiksi. Vanhentuneet ennakkoluulot pätevät moniin työtehtäviin. Ennakkoasenteiden muokkaaminen vastaamaan todellisuutta vie aikaa. Esimerkkinä kentänhoidossa fyysisyys nousee ensimmäisten potentiaalisten esteiden joukossa esille varsinkin naisilla. Työ sisältää fyysisiä osa-alueita, mutta sen ohella niin paljon muutakin. Lisäksi hurjaa vauhtia kehittyvä tekniikka poistaa fyysistä kuormaa ihmisten käsistä ja se taas puolestaan avaa ovia täysin uudenlaiselle työkulttuurille ja ammattiryhmille golfkentillä.
Työn raskaus on suuri ennakkoluulo ja samalla potentiaalinen este hakeutumiselle kentänhoitoon töihin. Tekniikka on kehittynyt ja kehittyy vauhdilla ja se tuo jatkuvasti helpotusta fyysisen kuorman kantamiseen, Voss muistuttaa.
Suomi on laaja maa, eikä suoraviivausta yleistystä voi tehdä monessakaan asiassa. Pelaajien määrän kasvu on aiheuttanut kuitenkin sen, että kapasiteetin puuttumisesta uhkaa tulla kasvua rajoittava tekijä. Keskiarvollisesti jokaisen seura kattaa tällä hetkellä yli 1000 jäsentä ja se on paljon. Alueellisia eroja on, mutta keskittyneillä alueilla peliaikojen saatavuudesta käydään jatkuvaa keskustelua ja se hankaloittaa uuden harrastuksen aloittamista.
Mitä suurempi laji on, sitä enemmän se tarjoaa mahdollisuuksia työn ja harrastamisen saralla. Ja, mitä tehokkaammin alan mahdollisuuksista onnistutaan viestimään kaikille sukupuolesta riippumatta, sitä enemmän tulevaisuudessa voidaan nähdä naisia viheriöillä ja huoltohalleilla.
