Osalla golfkentistä on oma teroituskone leikkurinterien terävänä pitämiseksi, osa kentistä jakaa omistajuuden naapurikentän kanssa ja osa ostaa teroituksen palveluna. Kysyimme alan toimijoilta, mitä mieltä he ovat teroituskoneiden omistamisesta.

Tärkeintä on laadukas lopputulos

Muun muassa Toroa maahantuovan Hakon Petri Aaltosen mielestä paras tapa pitää kelaleikkurin yksiköt terävinä on huolehtia siitä, että teroitus tehdään ammattitaidolla ja niin, että leikkuuyksikkö päästään ”palauttamaan” niin sanotusti tehdasasetukseen: vastaterän kulmat tarkasti ja oikein, leikkuukelassa mahdollinen kartio oikaistu ja lehteen ajettu viiste valmistajan ohjeen mukaisesti. Jos joudutaan muuttamaan jotain leikkuuyksikön asetuksia esimerkiksi sen takia, että viisteen ajaminen ei onnistu, lopputuloksena on jotain muuta kuin mitä koneen valmistaja on suunnitellut ja toteuttanut oikeanlaisen leikkuutapahtuman aikaansaamiseksi, Aaltonen jatkaa.

Etenkin John Deeren maahantuonnista ja myynnistä tunnetun Hankkijan Kari Kahilaisen mielestä leikkureiden terien terävänä pitämiseen ei ole yksiselitteistä vastausta, vaan jokaiseen tilanteeseen löytyy erilainen oikea tapa toimia. Isoilla kentillä on yleisesti niin suuri konekanta, että ne tarvitsevat koneen omaan käyttöönsä kauden aikana mutta hieman pienemmillä kentillä toimii varmasti yhteistyö ja sen tuoma etu, Kahilainen pohtii ja toteaa, että talvella teroituskone myös olisi suuremmalla käytöllä, kun huolletaan ja teroitetaan yhteisillä koneilla.

Se, tehdäänkö teroitus itse omalla koneella, naapurikentän koneella vai ostetaanko teroituspalvelu ulkoa, ei vaikuta suoraan lopputulokseen, vaan kaikilla tavoilla voidaan tehdä priimaa tai sekundaa, sanoo Hakon Aaltonen. Aaltosen mukaan kentän itse omistama kone ei automaattisesti tarkoita parempaa teroitusjälkeä, vaan siihen tarvitaan oikeanlaisia teroituskoneita ja niiden oikeanlaista käyttämistä.

Oma teroituskone on aina saatavilla

Hankkijan Kahilainen toteaa, että maailmalla on yleisesti kentillä omat teroituskoneet, jolloin saadaan varmistettua, että terät ovat aina teroitettuina ja kentän käytössä. Kahilaisen mielestä kentät, jotka ovat lähellä toisiaan, voisivat enemmänkin tehdä yhteistyötä joko ostamalla yhteisen koneen tai vaikka toisen alihankinnan kautta. Näin saataisiin säästöjä hankintahetkellä.

Kentän itse omistama kone ei automaattisesti tarkoita parempaa teroitusjälkeä.

Oma teroituskone tuo mukanaan huomattavia hyötyjä, joista Aaltonen mainitsee muun muassa sen, että oma teroituskone mahdollistaa teroitustyön nopeamman saatavuuden ja ylipäätään nopeamman aikataulun teroitukselle, kun ei olla riippuvaisia kenenkään muun aikataulusta, eikä leikkuuyksiköitä tarvitsee kuljettaa mihinkään. Aaltonen uskoo myös, että omalla teroituskoneella tulee helpommin ylläpidettyä terien terävyyttä ja tehtyä teroitustyötä riittävän usein. Sen sijaan tavalla tai toisella teroitus ulkoistettuna teroitusväli saattaa kasvaa ja yritetään ”vielä leikata pari kertaa ennen teroitusta”.

Omalla teroituskoneella taloudellisia hyötyjä

Foleyn teroituskoneita maahantuovan ja myyvän Hakon Aaltonen laskee, että esimerkiksi Foleyn automaattiteroituskoneiden rahoitusleasingvuokrien vuosimaksut vastaavat – tai ovat jopa vähemmän – kuin 18-reikäisen kentän vuosittaiset maksut, jos terähuolto on ulkoistettu.

Maailmalla johtavia ja markkinoiden nopeimpia Bernhardin teroituskoneita kymmenen vuoden takuulla myyvän Hankkijan Kahilainen on samaa mieltä taloudellisista hyödyistä, kun omilla koneilla teroitussykli voidaan pitää tiheänä ja sitä kautta varmistaa kentän huippukunto. Taloudellisiksi hyödyiksi Kahilainen listaa pienemmät ravinnetarpeet, pienemmät korjaus- ja huoltokustannukset teräpakoissa sekä uusien yksiköiden pidemmän hankintatarvevälin – ja kun pelaajat tunnetusti äänestävät jaloillaan, saadaan lisääntyneiden pelaajamäärien kautta lisätuloa.

Käyttökoulutusta ja teknistä tukea omalle teroituskoneelle

Teroituskoneissa on asennus, käyttökoulutus ja tekninen tuki ensiarvoisen tärkeää, sanoo Aaltonen ja kertoo, että Hako on panostanut tähän siitä lähtien, kun se nosti selkeämmin esiin ja alkoi markkinoida Foleyn teroituskoneita vuonna 2006. Foleyn koneita on Suomeen toimitettu sen jälkeen 45 kappaletta. Aaltosen mielestä terähuollolla pitää päästä ”palauttamaan” tehdasasetus, eli säätämään kulmat tarkasti ja oikein sekä tekemään kelan lehteen viiste ja kelan oikaisu: ”Tämän pitää olla teroituskoneiden ominaisuuksien ja teroituskoneen valinnan lähtökohta. Foleyn teroituskoneilla nämä toimenpiteet voidaan tehdä.”

Foleyn koneiden toimitus sisältää koneen asennuksen ja perusteellisen käyttökoulutuksen, joten Hakon toimittaman teroituskoneen käyttöä ei tarvitse opetella itse käyttöohjeesta tai yrityksen ja erehdyksen kautta, vaan koneen käyttö näytetään ja opetetaan ”kädestä pitäen”. Foleyn teroituskoneiden ominaisuudet ja koneiden kestävyys ovat huippuluokkaa ja 15-20 vuoden arvioitu käyttöikä perustuu kentillä käytössä olevien Foley-teroituskoneiden käyttökokemuksiin.

Myös Hankkija lähettää aina tehtaan edustajan paikalla kouluttamaan asiakkaan Bernhard-teroituskoneen hankinnan yhteydessä. Tukea saa kauden aikana hyvin myös paikallisesti ja asiakkaan kanssa käydään läpi tasaisin väliajoin teroitukset ja säädöt. Varaosia löytyy Kahilaisen mukaan hyllystä nopealla toimitusajalla.

Omilla koneilla teroitussykli voidaan pitää tiheänä ja sitä kautta varmistaa kentän huippukunto.

Kahilainen uskoo, että teroitukset lisääntyvät tulevaisuudessa Suomessa muun maailman tasolle ja alalla opitaan, että teroituskoneilla ja terävillä yksiköillä on erittäin suuri merkitys koko kentän vuosittaiseen tulokseen ja tyytyväisyyteen. Kahilaisen mielestä oma teroituskone on yksi golfkentän tärkeimmistä hankinnoista ja samaa mieltä on myös Aaltonen: ”Kyllä hyvätasoisen golfkentän omaan konevalikoimaan pitäisi tänä päivänä kuulua oma teroituskonekalusto – niin kuin se alkaa valtaosalla kentistä olemaankin.”

Viiste

Teroituskoneissa on asennus, käyttökoulutus ja tekninen tuki ensiarvoisen tärkeää, sanoo Aaltonen ja kertoo, että Hako on panostanut tähän siitä lähtien, kun se nosti selkeämmin esiin ja alkoi markkinoida Foleyn teroituskoneita vuonna 2006. Foleyn koneita on Suomeen toimitettu sen jälkeen 45 kappaletta. Aaltosen mielestä terähuollolla pitää päästä ”palauttamaan” tehdasasetus, eli säätämään kulmat tarkasti ja oikein sekä tekemään kelan lehteen viiste ja kelan oikaisu: ”Tämän pitää olla teroituskoneiden ominaisuuksien ja teroituskoneen valinnan lähtökohta. Foleyn teroituskoneilla nämä toimenpiteet voidaan tehdä.”

Hakon Aaltonen nosti esille vielä jonkin aikaa sitten käydyn keskustelun viisteen tarpeellisuudesta. ”Käsitykseni mukaan useampia vuosia sitten käyty keskustelu siitä, pitääkö kelassa olla viiste vai ei, on onneksi jo ohi ja toivottavasti kaikki ovat sitä mieltä, että kelassa pitää olla viiste,” Aaltonen pohtii. ”Ainakaan aikaisemmin kaikilla teroituskoneilla viisteen ajaminen ei onnistunut, mutta riippumatta leikkurimerkistä ainakin ’kolmen isoimman’ kelaleikkurivalmistajan yksiköistä viiste löytyy, joten sekin on osoitus sen välttämättömyydestä oikeanlaisen leikkuutapahtuman aikaansaamiseksi ja nimenomaan yksikön terävänä pysymisen takaamiseksi pidempään.”

Aaltonen muistuttaa, että kelaleikkurin leikkuuyksikön terävyys on avainasemassa heinän hyvinvoinnin kannalta: ”Se, leikkaako vai repiikö leikkuuyksikkö, vaikuttaa muun muassa tautiherkkyyteen ja onkin hyvä muistaa, että etenkin syksyn viimeisiä leikkuita olisi hyvä tehdä terävillä leikkuuyksiköillä.” Tämä ei kuitenkaan aina käytännössä välttämättä toteudu, vaan viimeiset leikkuut saatetaan tehdä tylsillä terillä ja vasta talvella teroitetaan terät, jolloin kevään hiekoissa ollaan ihan suotta terävillä terillä ja tylsytetään ne nopeasti – teroitusrytmin muutos tässä kohtaa olisi ehkä paikallaan, huomauttaa Aaltonen.

Kenttämestarin kommentti teroituskoneen tärkeydestä golfkentällä

Kelaleikkureiden teroituskone golfkentällä on yksi tärkeimmistä välineistä griinileikkurin jälkeen, ja siihen kun yhdistää ammattitaitoisen henkilökunnan, on kenttä hyvässä kunnossa vuodenajasta riippumatta. Monet kentät joutuvat kuitenkin vielä turvautumaan ulkoistettuun teroituspalveluun ja silloin teroitukset venyvät ja ovat kalliita suhteessa siihen, mitä se maksaisi omalla henkilökunnalla tehtynä, ja terien saanti takaisin käyttökuntoon olisi paljon nopeampaa. Teriä ei tarvitsisi teroittaa paljon kerralla, kun niitä vain ylläpidettäisiin terävinä eikä ajettaisi teriä aina viimeiseen asti.

Terävillä terillä on vaikutusta yleensä kentän tasoon. Yhtenä tärkeimpänä tulee tietenkin viheriöiden tasalaatuisuus. Terävät terät leikkaavat tasaisempaa jälkeä ja heinän pinta jää tasaiseksi. Tylsät terät vaikuttavat myös pelaamiseen. Epätasainen leikkuujälki vaikuttaa pallon vierimisnopeuteen, jolloin puhutaan hitaista viheriöistä. Nopeutta mitataan yleensä jalkoina stimpmeterillä. Hyvä nopeus viheriöllä on 8-10 jalkaa, johon päästään ainoastaan terävillä leikkuuterillä. Trueness-mittari antaa myös selkeää faktaa siitä, että terävillä terillä leikattu viheriö on tasaisempi ja tasalaatuisempi ja johdonmukainen putatessa.

Toinen tärkeä seikka on terävien terien merkitys heinän kuntoon. Tylsät terät leikkaavat huonosti jättäen epätasaisen pinnan ja näin ollen leikkuupinta-ala on suuri ja epätasainen. Tautiaikaan, jolloin tautipaine on suuri lämpötilan ollessa noin 15 astetta, sienitaudin riski on suurin. Huonoilla terillä leikatessa kasvinsuojeluaineiden käyttö lisääntyy, ja aina kun joudutaan käyttämään torjunta-aineita, menee samalla myös joitakin hyviä bakteereja mukana, mikä taas vaikuttaa maaperän pieneliötasapainoon ja sitä kautta kaikkeen, mikä liittyy kasvin tasaiseen kasvuun ja hyvinvointiin. Myös visuaalinen vaikutus on huomioitava.